Vapun aikataulut

Sunnuntai 30.4.
Wappu WOD by Holmberg
Aloitellaan klo 11 ja treeni kestänee yli tunnin.
WODin jälkeen mahdollisuus grillailla ja chillailla.

Maanantaina 1.5.
WODit
Klo 17
Klo 18
Open gym 19-20

Kisauutisia

Lauantaina kisattiin Vantaalla CTC Open kilpailu. Kyseessä on parikilpailu jossa siis kaksi urheilijaa temuavat yhdessä hikoillen ja hymyillen. CrossFit Lappeenrantaa edusti kilpailuissa Siiri Leivo ja Elina Pohjonen. Naiset taistelivat hienosti podiumille ja tuovat tullessaan Vantaalta pronssisen mitallin Lappeenrantaan.

 

Ja juurikin tänä samaisena viikonloppuna Eino Mänttärin kisa rupeama CrossFit Games kaudella jatkuu. Eino sijoittui Openissa ikäsarjansa maailman listalla sijalle 54 ja karsii siis nyt sijoitumisesta CrossFit Gamseihin. Gamseihin päästäkseen täytyisi Einon petrata sijoitustaan 20 parhaan joukkoon.

Karsintalajit voit tsekata TÄÄLTÄ

CrossFit Lappeenranta KIDS – kesä 2017

Voimistelu, painonnosto, yleisurheilu, kehonpainoharjoittelu, uinti, erilaiset pelit ja leikit kuuluvat CrossFit KIDS Lappeenrannan kesään.

CrossFit Lappeenrannan nuoret urheilijat harjoittelevat monipuolisesti ja hauskasti eri liikuntalajeista tuttuja osa-alueita ammattitaitoisten valmentajien johdolla.
Tavoitteena on kehittää erityisesti kymmentä fyysistä ominaisuutta; hapenottokyky, lihaskestävyys, maksimivoima, liikkuvuus, nopeus, nopeuskestävyys, koordinaatio, liiketarkkuus, ketteryys ja tasapaino.

Ryhmiä on kolme. Nuorimpien 6-8v ryhmällä on yhdet tunnin mittaiset harjoitukset viikossa. Vanhemmilla 9-12 sekä 13-15 vuotiaiden ryhmillä on kahdet tunnin mittaiset harjoitukset viikossa.

Seuraava KIDS jakso 3.7.-27.8.2017

6-8v 1 kerta viikossa torstaisin klo 17-18 hinta 85€
Osta paikkasi TÄÄLTÄ

9-12v 2 kertaa viikossa tiistaisin klo 17-18 ja torstaisin klo 18-19 hinta 140€
Osta paikkasi TÄÄLTÄ

13-15v 2 kertaa viikossa tiistaisin klo 18-19 ja torstaisin klo 19-20 hinta 140€
Osta paikkasi TÄÄLTÄ

Lisätiedot:
Atte 0503407611 / info@liikuntaorigo.com
Karkki 0405642623 / karkki@crossfitlpr.com

Ps. Kesän KIDS leireillä on vielä tilaa, lisätiedot TÄÄLTÄ

Heidi Rantakare

Heippa salikavereille!

Oon Rantakaren Heidi, kohta 36-vuotias savolaisemäntä. Oon lähtösin Pohjos- Savosta. Kaakkoon muutettu vuonna 2001 töihin ja sillä tiellä ollaan edelleen. Perheeseen kuuluu toinen savolaistollukka Niko sekä kolme karvakorvaa: Uuno, Niilo ja Hilima. Sillon kun 16 vuotta sitten tänne kulumalle tultiin, ei tunnettu ku toisemme. Kova oli kaipuu takas oikeihin immeisten ilimoille Savvoon, mutta aika äkkiä sitä tutustu immeisiin ja nyt jo unohtunu palluu takas. Tuon suun ku aukasee, alakaa juttua tulla ja tutustuu kummasti myös täällä immeisiin :)

 

Oon aina tykännyt liikkumisesta. Isä vei minua pentuna uimaan Iisalmessa , et opetti ite sekä sitten tietennii uimakouluun ja jonkun aikaa olin uimareissa. Iisalmen bigcitystä muutettiin Sonkajärven kirkonkylälle eskari- iässä. Hiihto oli mukana kuvioissa jonkun aikaa ja Sonkajärven Pahkan verkkareissa tuli muutamia kisoja kierreltyä. Muistan, kun isä ”voiteli” suksia silitysrauvalla: jotenkin on muistikuvat, ettei sukset hirveen hyvin luistaneet :D Saatto lavulla ärräpäät lennellä metsänsiimeksessä. En tiiä, jos ois ollu pikkasen pätevämpi voitelija, oisko intoa ollut hiihossa, en tiiä… Ringette tuli meijän kylälle ja sitä pelattiin isolla sakilla kaukalossa ja pikkujäällä. Tehtiin sekajoukkueita: tyttöjä ja poikia, poijat vaan kääns kiekkomailasa nurite. Toki pelattiin ihan tyttöjoukkueessa Kalliosuon Sisun keltamustissa naapurikyliä kiertäen.

Mut ringette kuihtu siinä vaiheessa, kun lukioikäset pellaajat lähti opiskelemmaan ja sit jäi Heidi yksin kaukaloon. Pesistä ja korista pelattiin, ne oli tosi mukavia lajeja myös! Jossain vaiheessa aloin juoksennella, ensin yks pylvään väli, sit kaks, sit kolme jne…

Vuonna 2004 juostiin likkakaverin kans eka kokonainen, Helsinki City Maraton. Töistä muutama jäpikkä oli edellisenä vuonna ollut kokonaisella. Kaverin kans lyötiin kättä päälle, et kyllä myökii kerran äijättii. Siitä sit vuoteen 2013 on tainnut kertyä 16 kokonaista maratonia sekä liuta puolikkaita. Missään nimessä kärkipaikoista ei oo taisteltu, mut ihtesä kans tapeltu sielläkii. Juoksuharrastuksen on voinu yhistää matkustelluun. Ilmottauvuin maralle jonnekin reissuun, ensin urheilut ja sitten sluibailua loppuloma, kätevätä!

Koiriin kans harrastan agilityä. Kätevästi onnii reenihallit sijottunneet vierekkäin kavun toiselle puolelle toinen: Telakka ja Lau:n reenihalli. Ekan oman koiran kans alotettiin agility joskus 2004-2005 ja siitä lähtien ollut aika aktiivisena seurassamme. Hiki siinäkii hommassa tullee: juostava, kartturoitava koiraa sekä välillä ehkä höpötettävä ohjeita. Aina ei rata mene niinkun on suunnitellut, mut ei haittaa, sillä pääasia on, että on hauskaa! Tykkäisin kouluttaa agilityddä, mutta se piti jättää, kun ei taho vuorokauvessa tunnit riittää joka kohtaan.

 

Syksyllä 2012 mietin, uskallanko rosvitin peruskurssille. No en uskaltanut. Työkaveri Räsäseltä tiedustelin, millasta touhua se rosvitti oikein on. Räsänen tuumas, että mäne kahtommaan. Sitten kevväällä 2013 huhtikuussa mentiin kurssille lenkkikaverini Sarin kanssa. Olin aika kuutamolla, mitähän touhua tää on. Melekoselta höykkyytykseltähän se vaikutti! Otin onnes lisäreenikuukauven, toukokuun. Kesäkuu oli taukoo, kun olin menossa Tukholman maratonille. Syksyllä 2013 aloin aktiivisemmin käyvä rosvitissä. Atte sano jossain vaiheessa, et unoha se maratonijuoksentelu ja ala rosvitata :) Ei tähän heti oikein pääse sisälle, mutta reenaamalla sitä oppii, ei se oppi ilimasella tule.

Ei missään vaiheessa toellakkaan ollut ajatusta mistään kissaamisesta rosvitissä. Mut sit äijät keksi salikisat, vähä niinku epäviralliset agilitykisat, joihin voi mennä ”höntsäämään” ja tutustumaan vähän vakavampaan tekemisseen. Se piti olla nokka pitkällä ja sinnehän se piti ilmottautua. Se oli samalla hauskaa että karmeeta! :) Ilman tsemppiä oisin laittanu hanskat tiskiin!

No sit tuli masterssarja rosvittiin ja itelläkii valitettavasti mastersikä. Enkä ollu kuvitellu osallistuvani mihinkään tuommoseen karsintaan, varsinkaan esim. KK:hon, jossa olin ollut talkoolaisena. 10 naista otettiin oikeisiin kisoihin ja olin siellä 10.sijalla, jippii!! Ruksi seinään, Rantakare kisoihin :D Tavote oli parantaa pari kolme sijotusta ja sen taisin tehäkin. Sama juttu oli Hämeenlinnan linnamastersseissa, tavotteena oli parantaa parikolme sijjaa ja se onnistui myös.

 

Ei mulle tästä palakkaa makseta, tää on mun yks harrastus. Tykkään ihteni rääkkäämisestä. Burpeita ja thrustereita eestäsä välillä löytäkii, niin oon onnellinen, kun oon selevittänyt ne. Olipa se aika sit mikä tahansa. Temppujutuissa oon aika naurettavan huono, mutta on se kuulema mennyt vähä etteenpäin siitä kömpisestä, mitä alussa oli. Hyvä et vähä ees etenee. Voiman kehittymistä on ollut kiva seurata. Se on jotennii yksinkertasempaa ja helepompaa. Sen ku ottaa tangosta kii ja laskee irti.

Huikeimpia on ne onnistumisen hetket, kun huomaat, et helekkari osasinnii tehä esim kippileuvan! Muistan, kun Attee pyysin käestä pittäen neuvomaan ja melekein korvaan supattammaan, miten kippileuka onnistuu ja sieltä se ensmäinen tuli! Pikkujuoksut ja pikkuhuuot ympäri salia! :)

Tai T2B, kun olin pitkään sitä tahkonnut, niin sieltä se ensmäinen salakavalasti tuli ja vielä sarjatulella, niin taas sitä juostiin ja huuettiin :) Hullulla halavat huvit, mutta nää onnistumiset on nii mukavia hetkiä, et ossaa olla tyytyväinen ja onnellinen ihteesä.

 

Ei mulla sen kummemmin oo tavotteita tänkään harrastuksen suhteen. Mut ihanaa huomata, että oppii uutta. Ihanata ois pysyä terveenä ja liikkua mahollisimman pitkään. En oo tässä lajissa menossa isoihin kisoihin, kuten en agilityssäkään SM- kisoihin. Junat menneet ohite, tää taso on mulle just hyvä.

 

Tässäkin harrastuksesssa tutustunut niin monniin immeisiin. Mukavata sakkia, mukava reenata yhessä, vaikka kuitennii tehhään itekseen ja itellemme. Kiva kuulla ne tsempit just sillon, kun tuntuu ettei onnistu tai ei millään jaksa. Avot, sit kuitennii jaksaa :)